Kuva: bit.ly/187IC0c
Kuva: bit.ly/187IC0c

Keltaripsimonni (Synodontis petricola) on ripsimonnien heimoon kuuluva kalalaji. Luonnossa keltaripsimonneja elää ainoastaan Tanganjika-järvessä Afrikassa. Keltaripsimonnista käytetään myös usein nimitystä pikkukäkimonni.

Keltaripsimonni sopii hyvin seura-akvaariooon muiden lajien kanssa. Usein sitä pidetään Tanganjikajärven tai Malawijärven biotooppiakvaariossa muiden kalojen seurana. Keltaripsimonneja tulisi pitää vähintään 4-6 kalan parvissa.

Ulkonäkö

Keltaripsimonnit kasvavat noin 11-13 cm:n mittaisiksi. Naaraat ovat vatsastaan koiraita pulleampia. Keltaripsimonneista on myös pienempi kanta, joiden yksilöt jäävät tätä muutaman sentin pienemmiksi.

Perusväriltään keltaripsimonnit ovat kellanharmaita. Pohjavärin päällä on havaittavissa mustia pilkkuja. Monet lähilajit näyttävät melko samoilta, mutta keltaripsimonnin voi erottaa sen valkeista evien reunoista sekä pilkuttomasta pyrstöevästä.

Hoito ja elinympäristö

Veden tulisi olla lämpötilaltaan 23-27 °C. Sopiva veden pH-arvo on noin 7,5-8,5. Kovuudeltaan veden tulisi olla noin 10-35 °dH.

Pituudeltaan akvaarion tulisi olla vähintään 80 cm:n mittainen ja tilavuudeltaan vähintään 100 litraa. Viihtyy parhaiten Tangjanjika-järven biotooppiakvaariossa, jossa on runsaasti kiviä ja niiden mudostamia rakennelmia sekä paljon vapata uimatilaa.

Keltaripsimonnit eivät ole tarkkoja ruoastaan, joten niille voi syöttää mm. hiutaleruokia, pakastettuja tai eläviä ravintoeläimiä sekä kasvisruokaa, kuten vaikkapa kurkkua.

Lisääntyminen

Keltaripsimonni lisääntyy suhteellisen usein akvaariossa. Viljely onnistuu parhaiten kutuakvaariossa, jossa se laskee mädin ympäri akvaariota. Voidaan kudettaa joko pareittain tai ryhmissä. Vanhemmat tulisi poistaa akvaariosta kutemisen jälkeen, jotta ne eivät söisi omia mätiään.

Keltaripsimonni saattaa myös käyttää poikasiaan suussa hautovia kirjoahvenia hyväkseen. Se saattaa kutea samaan aikaan kun kirjoahven, jolloin kirjoahvennaaras ottaa myös keltaripsimonnin mätimunia suuhunsa. Keltaripsimonnin poikaset kuoriutuvat ja kehittyvät nopeammin, ja ne syövät kirjoahventen omat poikaset. Tämän jälkeen kirjoahvenet vieläpä hoivaavat keltaripsimonnin poikasia kuin omiaan.

Comments:0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Keltaripsimonni (Synodontis petricola)

Updated on 2013-04-29T17:21:57+00:00, by attetude.